Verkostossa tapahtuu

Työpajat

INNOVAATIOITA MAATILOJEN ENERGIANTUOTANTOON JA SIVUVIRTOJEN HYÖTYKÄYTTÖÖN 13.10.2022

Webinaarissa kuultiin maatilakokoluokan energiantuotannon ja sivuvirtojen hyödyntämisen innovaatioista Suomessa ja maailmalla konkreettisten tilaesimerkkien kautta. Esitysten lisäksi webinaarissa keskusteltiin maatilakokoluokan energiantuotannon ja sivuvirtojen hyötykäytön ajureista ja esteistä Suomessa.

Työpaja järjestettiin Horizon2020-rahoitteisten BRANCHES - ja COOPID -projektien yhteistyönä. COOPID-projektin tarkoituksena on jakaa tietoa kestävistä ja osallistavista biopohjaisiin raaka-aineisiin perustuvista liiketoimintamalleista alkutuottajille ja muille keskeisille sidosryhmätoimijoille eri puolilla Eurooppaa. BRANCHES - ja COOPID -projektien tavoitteet tukevat erinomaisesti toisiaan. Webinaarissa kuullut esitykset (alla) ovat ladattavissa tapahtumasivulta.

  • Biotalouden menestystarinoita etsimässä – mallia maailmalta; Taru Koskinen, ProAgria Oulu
  • Pellettejä maatalouden sivuvirroista – hyödyt ja mahdollisuudet, esimerkki Itävallasta; Jari Eerola, Setälä-Eerolan tila ja Manu Hollmén, ProAgria Länsi-Suomi
  • Ilmastoahdistuksesta ilmastomahdollisuuksiin; Jari Eerola, Setälä-Eerolan tila
  • Esimerkkejä maatilakohtaisista energiantuotantoratkaisuista; Kirsikka Kiviranta, VTT
  • Hybridikuivuri - aurinkolämpöä ja edullista sähköä biomassan kuivaukseen; Jyrki Raitila, VTT

Esitysten lisäksi ELY:n Maaseutu ja energia -yksikön päällikkö Timo Lehtiniemi kertoi investointitukien mahdollisuuksista Suomen maatiloilla.

BRANCHES-hanke esiteltiin webinaarissa.

Esitysten jälkeen keskustelu siirtyi Miro-alustalle, jossa pohdittiin webinaarissa esiteltyjen ratkaisujen ajureita ja esteitä Suomen maatiloilla. Keskustelua käytiin kolmessa pienryhmässä, ja osallistujat saivat mahdollisuuden kirjata ajatuksiaan virtuaalisille Post-it -lapuille. Kerätyt ajurit ja esteet toimivat hyvänä materiaalina BRANCHES -hankkeen tulevaa raporttia "Bioenergiaratkaisuiden käyttöönoton ajurit ja esteet maaseudulla" varten, joka julkaistaan englanniksi vuoden 2023 aikana. Keskustelujen pohjalta keskeisenä ajurina maatilakokoluokan energiantuotantoon ja sivuvirtojen hyödyntämiseen toimivat nousseet energiakustannukset, kun taas esteenä nähdään muun muassa korkeat investointikustannukset.

Osallistujat kirjoittivat ajatuksiaan maatilakokoluokan energiantuotannon ja sivuvirtojen hyötykäytön ajureista ja esteistä Suomen maatiloilla virtuaalisille Post-it -lapuille.

TERMINAALIT JA HUOLTOVARMUUS 24.10.2022

Bioenergiapäivien yhteydessä Tampereella pidetyn työpajan aiheina olivat metsähakkeen riittävyys, syöttöterminaalit metsähakkeen toimituksissa ja biomassan raaka-aineet loppukäyttäjän näkökulmasta. Lisäksi Reijo Wuorio Hakevuori Oy:stä avasi yrittäjän näkökulmaa biomassaterminaaleista ja niiden toiminnasta osana metsähakkeen toimitusketjuja (Katso Hakevuori Oy:n toiminnasta täältä). Työpajan esitykset löytyvät Branches -hankkeen kansallisilta sivuilta.

POTKUA BIOKAASUN TUOTANTOON 22.11.2022

Ylivieskassa pidetyssä työpajassa kuultiin biokaasun tuotannon hyvistä käytänteistä Suomessa ja maailmalla, nostettiin esiin uusia innovatiivisia ratkaisuja biokaasun tuotantoon, sekä kuultiin biokaasulaitostoimittajan (Demeca) ja Valion näkemyksiä maatilakokoluokan biokaasun tuotannosta. Työpajassa tutustuttiin myös biometaanin nesteytykseen liittyvään tutkimustyöhön esityksen ja laitteistokierroksen muodossa. Biometaanin nesteytystä tutkitaan HABITUS -hankkeessa, ja työpajassa esitelty maatilakokoluokan biometaanin nesteytyslaitteisto oli BRANCHES -ideakilpailun voittaja. Työpajan lopuksi keskusteltiin biokaasun tuotannon ajureista ja esteistä sekä esteiden ratkaisuista Suomen maatiloilla. Työpajan osallistujat kirjoittivat ajatuksiaan Post-it -lapuille, joiden perusteella näkemyksiä koottiin yhteen.

Työpaja järjestettiin BRANCHES-, COOPID- ja HABITUS -hankkeiden yhteistyönä. Työpajaan osallistui yhteensä 31 osallistujaa, joista 26 osallistui työpajaan paikan päällä ja viisi etäyhteydellä.

Työpajan esitykset (alla) ovat ladattavissa tapahtumasivulta:

  • Biotalouden menestystarinoita etsimässä – mallia maailmalta; Taru Koskinen, ProAgria Oulu
  • Tutkimuksesta potkua biotalouteen – hyviä käytänteitä Euroopasta; Kirsikka Kiviranta, VTT
  • Biogalin biokaasulaitos: menestystarina Puolasta; Tuomo Heikura, ProAgria Oulu
  • Lannasta tulevaisuutta; Robert Harmoinen, Valio
  • Biokaasulaitostoimittajan näkökulma – Demeca; Sami Vinkki, Demeca
  • Ilmastoviisasta ruoantuotantoa Qvidjan tilalla; Saija Rasi, Luke
  • Biometaanin nesteytys maatilakokoluokassa; Simo Mäenpää ja Matti Ojala, Centria ammattikorkeakoulu

BRANCHES -hankkeessa avataan jälleen tammikuussa uusi ideakilpailu, jonka tarkoitus on

  1. Tehdä innovatiiviset uudet käytännöt tai työtavat tunnetuiksi
  2. Edistää tiedonvaihtoa ja verkostoitumista
  3. Parantaa hyvien käytänteiden leviämistä ja yleistymistä
  4. Parantaa resurssitehokkuutta

Kilpailu avataan 20 tammikuuta ja päättyy 30 maaliskuuta​. Voittaja valitaan äänestyksellä, (50 % verkosto ja 50 % ohjausryhmä) 30.04 2023 mennessä.

Paras innovaatio tai toimintatapa julkaistaan tiivistelmänä sekä Suomen verkostossa että BRANCHES -hankkeen tuloksena ja voittaja kutsutaan esittelemään tiivistelmä hankkeen kokoukseen (matkat maksetaan). Lisäohjeet lähetetään tammikuussa.

PARHAITA KÄYTÄNTEITÄ

BRANCHES -hankkeessa on ilmestynyt kaikkiaan 14 suomalaista yhteenvetoa parhaista käytänteistä, jotka liittyvät biomassan toimitusketjujen ja bioenergian tuotantoteknologioiden teemoihin.

Edellisen uutiskirjeen jälkeen on julkaistu kaikkiaan kuusi yhteenvetoa, jotka esitellään tässä uutiskirjeessä.  Suomesta kerättyjen parhaiden käytäntöjen lisäksi julkaistaan suomeksi mielenkiintoisimpia yhteenvetoja BRANCHES -hankkeen muista osallistujamaista. Tässä uutiskirjeessä esitellään öljyteollisuuden korjuujätteiden kaasutusteknologiaa Espanjassa, puubiomassan kaasututusta Italiassa sekä märkähiiltomenetelmää ja torrefiointiteknologiaa Espanjassa.

Maatalousosuuskunnan biokaasulaitos (PA18)

Saksassa sijaitsevan Theumanin kaupungin ja alueella toimivan maatalousosuuskunnan yhteistyönä on luotu keskitetty biokaasun tuotannon toimitusketju, jossa paikallisen maatalouden sivuvirtoja hyödynnetään keskitetyn biokaasun tuotannon raaka-aineena. Biokaasusta tuotetaan sähköä ja lämpöä. Sähkö myydään kunnan sähköverkkoon ja lämpö kaukolämpöjärjestelmään.

Avaa PDF

Biogal - Boleszynin vihreä biokaasulaitos (PA19)

Puolalainen Biogal on energia- ja lannoitetuotantoon keskittynyt yritys, jonka energiapalettiin kuuluu biokaasun lisäksi tuuli- ja aurinkoenergiaa. Biokaasun tuotannon raaka-aineena yritys käyttää sekä omalta että muilta paikallisilta maatiloilta saatavaa sianlantaa ja itsekasvatettua maissia. Lisäksi Biogal prosessoi elintarvikejätteitä ja tuottaa orgaanisia lannoitteita. Yrityksen toiminnasta on erityisesti hyötyä alueen sikatiloille, joilla ei ole tarpeeksi maa-alaa lannan levitykseen, jotta ne pystyisivät vastaamaan nitraattidirektiivin velvoitteisiin.

Avaa PDF

Nurmitehdas – nurmesta innovatiivisia materiaaleja (PA21)

Saksalainen tehdas Biowert hyödyntää paikallista nurmea raaka-aineena biojalostamossaan, jossa se tuottaa innovatiivisia biopohjaisia materiaaleja, kuten bioperäisiä kestomuoveja. Biojalostamo käyttää vihreää sähköä, jota tuotetaan jalostamoon liitetyllä biokaasulaitoksella. Biowert on kehittänyt kuituvahvisteisen kestomuovin (AgriPlast) ruiskupuristusta ja pursotusta varten. Kehitetyn bioperäisen muovin materiaalista (granulaateista) jopa 75 % on selluloosaa.

Avaa PDF

Ilmastoviisasta ruoantuotantoa (PA31)

Qvidjan maatila Paraisilla on uudistavaa periaatetta noudattava kokeilutila, jossa otetaan huomioon niin ravinteiden kierrätys kuin hiilensidonta. Tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillintä ja luonnon monimuotoisuuden kasvattaminen. Lisäksi päästöt Itämereen minimoidaan. Ruoantuotannon lisäksi tilalla on biokaasulaitos, puukaasulaitos sekä aurinkovoimaa. Tilalla tehdään myös biologiseen metanointiin liittyvää tutkimustyötä. Kaasulaitoksissa käytettävät raaka-aineet (mm. nurmi, lanta ja harvennuspuu) saadaan omalta tilalta.

Avaa PDF

Biomassaterminaalit apuna metsähakkeen toimituksissa (PA36)

Suuret biomassaterminaalit sujuvoittavat, ja kelirikkoaikaan syksyisin ja keväisin turvaavat metsähakkeen toimituksia lämpö- ja voimalaitoksille. Terminaalien kautta tapahtuvissa toimituksissa korostuvat erityisesti karsitun runkohakkeen edulliset kustannukset, toimitusvarmuus ja hakkeen hyvä laatu. Etelä-Suomessa toimiva Hakevuori Oy on yksi Pohjoismaiden suurimmista metsähaketta toimittavista yrityksistä lämpö- ja energialaitoksille.

Avaa PDF

Biomassa-atlas (PA38)

Biomassa-atlas kokoaa eri biomassoja koskevan paikkatiedon yhteen käyttöliittymään avoimesti kaikkien käytettäväksi. Käyttäjä voi hakea palvelusta tietoa yli 300 erilaisesta karttatasosta: maankäytöstä, metsävaroista, hakkuiden sivuvirroista, peltokasvien tuotannosta ja sen sivuvirroista, lannoista sekä teollisuuden ja yhdyskuntien biohajoavista jätteistä ja lietteistä. Hakualueen voi rajata vapaasti tai valita hallinnollisista alueista. On myös mahdollista asettaa kartalle tarkastelupiste ja määrittää sen ympärille biomassan hankinta-alue joko antamalla ympyrän säde tai maksimikuljetusmatka. Biomassa-atlaksesta on lisäksi kehitetty Forest Energy Atlas -palvelu, jossa ovat samat toiminnallisuudet kuin Biomassa-atlaksessa ja se käsittää Suomen lisäksi Ruotsin ja Baltian maat ja on rajoittunut metsäbiomassoihin.

Avaa PDF

Loppukäyttäjien suosimat biomassan ominaisuudet hankintapäätöksissä (PA42)

Jotta puubiomassasta energiaa tuottavien laitosten raaka-aineen valintaa voitaisiin helpottaa, on ymmärrettävä, mitä raaka-aineita ja toimitusketjuja ne hyödyntävät prosesseissaan. Useimmat bioenergialaitokset tunnistivat käyttöönsä soveltuvat biomassatyypit (runkopuuhake, sahanpuru,
hakkuutähteet, kuitupuu, kuori, maatalouden sivuvirrat sekä energiapuu/huonolaatuiset tukit), mutta käsitys biomassan laatuun liittyvistä tekijöistä (esim. tuhkapitoisuus, palakoko, kosteus) oli melko epäselvä ja jäsentymätön.

Avaa PDF

Männyn sydänpuu – arvokasta raaka-ainetta puutuote- ja huonekaluteollisuuteen (PA43)

Männyn sydänpuu on arvokas uuteainepitoinen raaka-aine, joka ei helposti vety eikä lahoa. Muotonsa säilyttävä oksaton sydänpuu sopii erityisen hyvin mm. ikkunoiden ja ovien puitteisiin. Mitä vanhempi ja kookkaampi puu on, sitä enemmän sen rungossa on sydänpuuta. Savitaipaleella Etelä-Karjalassa sijaitseva Finnstamm Oy on jo vuodesta 1994 erikoistunut sahaamaan ylijäreitä oksattomia mäntytukkeja.

Avaa PDF

Biohiilen- ja lämmöntuotantoa hitaan pyrolyysin avulla (PA37)

Jatkuvatoiminen pyrolyysi prosessoi biomassaa tehokkaasti. Reaktorin lämpötilaa ja viipymäaikaa voidaan säätää tarkasti, jotta saadaan tasalaatuista biohiiltä. Hyvin kontrolloidun
prosessin raaka-aineina voidaan käyttää monenlaista biomassaa. Tuotettu biohiili sopii erityisen hyvin viljely- ja ympäristökäyttöön kuten maan parannukseen ja haitallisten kemikaalien suodatukseen. Carbofex Oy on kehittänyt tuotantomittakaavan biohiililaitoksen, jossa biomassa muutetaan biohiileksi, pyrolyysikaasuiksi ja pyrolyysiöljyksi.

Avaa PDF

Kaikkiin BRANCHES-hankkeessa ilmestyneisiin yhteenvetoihin voit tutustua hankkeen pääsivuilla:
https://www.branchesproject.eu/materials/practice-abstracts-and-factsheets

 

 

Jos et ole vielä mukana Branches -hankkeen innovaatioverkostossa, liittyminen onnistuu tästä